Usein kysyttyjä kysymyksiä

Mikä on käsityksenne seurakunnasta?

Seurakunta on ylhäältä syntynyt uskovien yhteys. Seurakunta ei ole syntynyt inhimillisen järjestelyn tuloksena, sen alkuperä on taivaasta.

Jumalan synnyttämä seurakunta lisääntyi uskoontulleilla. Seurakunta ei ole uskonnollinen yhdistys eikä sen jäsenyys ole verrattavissa mihinkään yhdistyksen jäsenyyteen. Seurakuntaan tullaan vain uudestisyntymisen ja kasteen kautta. Hengellisesti kuollut ihminen ei voi kuulua Kristuksen ruumiiseen. Ainoastaan uudestisyntynyt Jumalan lapsi voi kuulua Jumalan perheeseen.

Seurakunnan kaksi eri muotoa

1) Universaalinen (yleinen) seurakunta.

Tähän kuuluvat maailman kaikki uudestisyntyneet uskovat. Se on todellinen Kristuksen morsian, joka temmataan Herran tulemuksessa Karitsan häihin. Sen seurakunnan jäsenluettelot ovat ylhäällä. Tämä iankaikkinen ja maailman laajuinen seurakunta on näkymätön todellisuus. Tämä seurakunta koostuu lunastetuista ihmisistä kaikista kansoista ja kielistä. Kristuksella on vain yksi morsian, yksi lauma ja yksi ruumis maanpäällä.

2) Paikallisseurakunta.

Lähes kaikki UT:n seurakuntakirjeet on kirjoitettu paikallisseurakunnalle. Julistuksen tuloksena syntyi paikallisseurakunta. On kristittyjä, jotka eivät halua kuulua paikallisseurakuntaan. Heidän mielestään riittää yleinen seurakunta. Todellinen seurakuntayhteys voidaan kokea vasta paikallisseurakuntayhteydessä. Kristus hoivaa, vaalii ja ravitsee uskovia seurakunnan kautta. Paikallisseurakunnan tehtävänä on kasvattaa Jumalan lapsia. Se pitää huolta jäsenistään kuten perheessäkin vanhemmat perheenjäsenet auttavat nuorempia. Paikallisseurakunnan yhteydessä kristitty palvelee sekä Jumalaa että lähimmäisiään. Paikallisseurakunta on kuin lammastarha. Kristitty joka elää ilman hengellistä kotia ja sen tarjoamaa suojaa, ei osoita kunnioitusta Jumalan järjestykselle.

Mikä on seurakuntanne kastenäkemys?

Raamattu puhuu uskovien kasteesta, ei lasten tai aikuisten kasteesta. UT:n kastekertomukset todistavat tämän käytännön.

Kaste on kuuliaisuuden askel. Se ei ole ihmisen oman vanhurskauden rakentamista. Usko ja kuuliaisuus ovat kaksoset. Kaste merkitsee hautaamista. Tämä kuva ilmaisee hyvin kasteen merkityksen. Kuolimme silloin kun uskoimme Jeesukseen. Kuoltuamme meidät haudataan kasteessa Kristuksen kanssa. Room.6:3,4,6

Kaste merkitsee vihkiytymistä Jeesukselle. Uudestisyntymisessä ihminen kihlataan Kristukselle. Tätä suhdetta ei saa salata. Kasteessa kihlattu vihkiytyy julkisesti seuraamaan Sulhastaan. Kasteessa ihminen astuu näkyväisen, uskovista ja kastetuista koostuvan seurakunnan yhteyteen. Tämä on se ekklesia, maailmasta uloskutsuttujen joukko, jonka Herra tunnustaa.

Sana, jolla kaste on ilmaistu UT:ssa on baptizoo. Se merkitsee upottaa, painaa veden sisään, pestä, kastaa. Kastamme Jeesuksen oman käskyn mukaan kolmiyhteisen Jumalan nimeen, mikä merkitsee kastettavan tulemista tämän nimen omistajan valtapiiriin ja omaisuudeksi.

Ketkä saavat osallistua seurakuntanne ehtoolliseen?

Kasteessa meitä muistutetaan omasta kuolemastamme, ehtoollisessa me julistamme Kristuksen kuolemaa. Uskova ja kastettu nauttii ehtoollista hengelliseksi virvoituksekseen ja uskonsa vahvistukseksi. Henkilö, joka on liitossa Jumalan kanssa Kristuksen veren kautta, voi osallistua myös tämän liiton ateriaan.

Seurakunnassamme ehtoollispöytä on avoin kaikille Jeesuksen seuraajille eli niille, jotka ovat astuneet liittosuhteeseen Jumalan kanssa. Ehtoollinen on siis Herran pöytä eikä seurakuntamme pöytä, ja siksi se on avoin myöskin seurakuntaamme kuulumattomille Jumalan lapsille.

Mikä on käsityksenne avioliitosta?

Nykyajan ihminen on tottunut tekemään lupauksia kevyesti ja ajattelemattomasti. Lupauksia tehdään usein ilman todellista sitoutumista. Olemme tottuneet omassa kulttuurissamme solmimaan sopimuksia, joiden vastavelvollisuus on rajoitettua ja joissa ilmenee aukkoja, jotka sallivat sopimuksen ehtojen kiertämisen. On pidetty jopa luonnollisena asiana etsiä "porsaanreikia", jotka oikeuttaisivat sopimuksen purkamisen, jos toinen osapuoli ei ole tyytyväinen solmittuun sopimukseen.

Liittosuhde eikä sopimus

Koska seurakunnissakin on ollut paljon epäselvyyttä koskien avioeroa ja uudelleen avioitumista, niin monien kristittyjenkin on ollut vaikea ymmärtää, että avioliiton solmiminen ei ole sama kuin jonkin sopimuksen tekeminen, vaan se on nimenomaan liittosuhteeseen sitoutumista. Juuri tässä valossa meidän tulee nähdä avioliitto. Emme ole siis aviopuolisoina tehneet sopimusta keskenään, vaan olemme sitoutuneet liittosuhteeseen.

He tulevat yhdeksi lihaksi

Raamatun aikana ja vielä monissa nykykulttuureissakin liitto merkitsee lujaa sitoutumista johonkin asiaan, ja uskollisuutta kuolemaan asti. Tähän liittosuhteeseen sitoutuminen merkitsee kuolemaa omalle itsenäiselle elämälle. Avioliiton tulisi merkitä kuolemaa itsenäiselle elämäntavalle. Liiton osapuolet suostuvat luovuttamaan elämänsä toistensa puolesta. He asettavat toisen osapuolen tarpeet omiensa edelle. Heidän yksityinen elämänsä ei ole enää etusijalla, vaan heidän yhteisestä elämästään tulee kaikkein tärkein asia. Kuolemalla itselleen heistä todella tulee yksi elämä kahdessa henkilössä. Aviopuolisoina me myös jaamme keskenämme kaiken sen, mitä oli aikaisemmin meidän yksityisomaisuuttamme. 1. Kor. 7:4 mukaan meidän ruumiimmekin on annettu toinen toisillemme. Sekä varallisuutemme että velkamme kuuluvat nyt yhteisesti meille molemmille. Jumalan Sanan mukaan kahdesta tulee yksi ja tässä liitossa kaikki kuuluu tälle yhdelle!

Mitä seurakuntanne ajattelee Israelista?

Raamatun profetioiden mukaan Israel joutuu lopun ajalla hyökkäyksen kohteeksi, mutta Jumala on uskollinen lupauksilleen ja varjeleva kansansa. Tämän päivän tilanteessa kristittyjen on hyvä lujittua Jumalan mielen mukaiseen asenteeseen Israelia, Hänen valittua kansaansa kohtaan, joka sijaitsee Lähi-Idässä Uudenmaan läänin kokoisella alueella jättimäisten arabivaltioiden keskellä.

Kristityn on hyvä muistaa miten kävi mm. natsien, jotka ojensivat kätensä juutalaisten omaisuutta ja henkeä vastaan, ja miten Jumala tahtoo meidän asennoituvan Israeliin:

"Siunattu olkoon, joka sinua siunaa, kirottu, joka sinua kiroaa!" (4. Moos. 24:9)

Jumalan uskollisuus Israelin, Jumalan viikunapuun kohdalla on meille suurenmoinen merkki Hänen uskollisuudestaan ja Raamatun luotettavuudesta kaikilta osin. (ks. Luuk. 21:28-33)

Siunataan Israelia ja rukoillaan juutalaisille pelastuksen valoa, että peitevaate nostettaisiin heidän silmiltään pois ja he näkisivät Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Messiaan kirkkauden - Hänet, joka kantoi meidän syntimme ja sairautemme ristinpuuhun, ja joka nousi ylös kolmantena päivänä ja tulee takaisin noutamaan Morsiamensa, seurakuntansa, ja perustamaan Israelille valtakunnan! Seurakunnan tehtävä juutalaisille on todistaa, että Jeesus Kristus on luvattu Messias. Rabbeille usko Jeesukseen Messiaana on oman uskonnon vaihtaminen toiseen, eli luopumus. Meidän mielestämme näin ei tietenkään ole, vaan Kristus on tosi juutalaisuuden täyttymys. Tiedämme, että lopulta, "ja niin kaikki Israel on pelastuva, niin kuin kirjoitettu on: 'Siionista on tuleva pelastaja, hän poistaa jumalattoman menon Jaakobista'". Room.11:26